Keräsin kaiken rohkeuteni ja käskin miestä ottamaan musta nyt ne ENNEN-kuvat. Ja tosiaan, VOIHAN KÄÄK!! Sitä tietää kyllä että on ylimääräistä ja että housujen päälle tulee aina sellainen mukava pelastusrengas, mutta että tuolainen olen. VOIHAN KÄÄK!! Ei sitä ihan oikeasti ole käsittänyt että tuolta näyttää. Kyllä MOTIVOI, MOTIVOI tosiaan. Ja nyt tajuan senkin, että mulla on taipumus tuohon kaikista "vaarallisimpaan" lihavuuteen eli keskivartalolihavuuteen. Otanpa seuraavaksi itseäni niskasta ja uskaltaudun mittaamaan vyötärönympärykseni. Se huitelee varmaan jossain aivan muussa kuin alle 80 cm, niin kuin pitäisi!! Tuo laihdutustavoite (12 kg) meni myös harkintaan. Siis KUN saavutan tuon lukeman, suurella todennäköisyydellä jatkan vielä eteenpäin. En vielä tiedä mikä on mulle paras paino, mutta nyt ainakin tiedän että kun kamerasta tulee sellaiset kuvat, joihin olen tyytyväinen, olen aika lähellä oikeaa painoa.

Laitoin ennen kuvat kahdesta syystä tuonne sivulle: Paino laskee. Mun rohkeus ei riittänyt laittamaan niitä tähän etusivulle (vaikka asiasta nyt kerronkin, että mistä löytyy). Toinen on, että sieltä mä joka ikinen maanantai, painoa ylös merkatessa, näen kuvani ja MOTIVAATIO senkun nousee, toivon mä.

Muuten on mennyt laihdutus vähän miten sattuu. Odotan kyllä innolla maanantaita, että tiedän miten perseelleen on mennyt. Joka päivä on tosiaan tullut pikku repsahduksia, mutta päätös pysyä erossa mässäilystä (siis ne 400 g karkkipussit ja monta pullaa kerralla) on pysynyt. Ajattelinkin maanantaina (jos vain mies saa avattua pojan lukkoon laittaman laatikon, jonka avain tietysti hävisi samantien) aloittaa taas merkitsemään ruokia mun Painonvartijoiden CD:lle. Tällä tavalla laihduttaessa ei tiedä niin tarkasti miten syö ja syökö liikaa. Olen koko viikon punninnut vaihtoehtoja paikkarit tai karppaaminen. Ja päädyin nyt tuohon Paikkaireihin senkin takia, etten halua syömisen olevan ainaista miettimästä ja ruokien keksimistä. Haluan syödä normaalia ruokaa, kevennettynä ja vähemmän.

Tänään oli muuten kiva päivä, käytiin aamulla pitkällä ulkoilureissulla, käveltiin laavulle ja siellä sitten paistettiin MAKKARAA. Ei kovin laihduttavaa, mutta se olikin sitten mun lounas. Ja pojalle elämyksiä, kun ei viime talvesta  vielä mitään muista ja aurinkokin paistoi. Oli kivaa ja vielä kaiken huipuksi makkara ei maistunut kovin hyvältä, ei siis jäänyt himoa, että pitäisi saada lisää. Kotona heitin joulun ulos ja voi että kun näyttää siistiltä, kun kaikki joulukama on varastossa.

Poika lähti mummolaan yöksi ja me lähdetään katsomaan Bondia elokuviin! Pystynköhän vastustamaan popparit?

Kaikille hauskaa viikonloppua!!